Miksi pääkaupunkiseudulla eläminen on kallista?
31.05.2010 22:51
Asunnot Helsingissä maksavat enemmän kuin Monacossa. Monacossa on kuitenkin neliökilometriä kohden enemmän miljonäärejä kuin Helsingissä, joten rikkaiden tulva ei asiaa selitä.
Kun koko Suomen väestö mahtuisi asumaan omakotitaloihin Kehä III eteläpuolelle, niin tonttimaan puute ei voi asiaa selittää. Tonttimaasta on kuitenkin pulaa pääkaupunkiseudulla, koska sitä ylläpidetään keinotekoisesti. Pula voidaan poistaa vuodessa kaavoittamalla asunnoille riittävästi tontteja. Kaupungilla on mahdollisuus pakkolunastaa asuntorakentamisen tarvittava maa, joten nykyinen omistuskaan ei ole este. Pakkolunastus ei tarkoita yksityisen omaisuuden ryöstöä, sillä maasta maksetaan käypä hinta. Mutta sitten tuleekin mutta. Käypä hinta on nykyisen kaavan mukainen hinta, ei asuntorakentamiseen kaavoitetun maan hinta.
Veronmaksajien kannalta kysymys on siitä, siirtyykö kaavoituksen aiheuttama arvonnousu veronmaksajilta maanomistajille. Yleensä siirtyy, vaikka päätöksiä tekevät veronmaksajien valtuustoon äänestämät edustajat. Helsinki on päättänyt Sipoosta saamansa lisämaan kohdalla siirtää voitot veronmaksajilta maanomistajille ja sitä kautta rakennusliikkeille. Perusteluna virkamiesjohto esittää vain, että se on maan tapa. Ehdotan, että valtuusto lopettaa seuraavassa kokouksessaan rakennusliikkeitä suosivan maan tavan ja ryhtyy soveltamaan kaavoituksen kohdalla eduskunnan säätämää lakia, joka suosii veronmaksajia.
Suurissa kunnissa palveluiden tuottamisessa hyödytään mittakaavaedusta. Siksi pääkaupunkiseudulla elämisen pitäisi olla halvempaa kuin haja-astutusalueilla. Niin ei kuitenkaan ole. Sen selittää se, että valtio siirtää pääkaupunkiseudun veronmaksajilta rahaa haja-astutusalueille. Viimeisimpien tilastojen mukaan valtio siirtää jokaiselta pääkaupunkiseudun veronmaksajalta vuosittain 2 100 euroa haja-asutusalueiden veronmaksajille.
Jos pääkaupunkiseudun kunnat ja niiden asukkaat saisivat pitää verotulonsa, kunnallisvero pääkaupunkiseudulla laskisi lähelle kymmentä prosenttia. Se, jos jokin olisi omiaan piristämään kansantaloutta. Yhdistettynä mittavaan kaavoitukseen, jossa rahat jäävät veronmaksajille, pääkaupunkiseudun yritysten kansainvälinen kilpailukyky paranisi kertaheitolla. Sen seurauksena maahan syntyisi uusia työpaikkoja ja saattaisi sellainenkin ihme tapahtua, että kansainväliset yritykset ryhtyisivät harkitsemaan pääkaupunkiseutua potentiaalisena sijoittumispaikkana.
Jos pääkaupunkiseudulle vielä rakennettaisiin Helsinkiin johtava viuhkamainen raideliikenneverkosto ja uudet asuntoalueet kaavoitettaisiin sen pohjalta, liikennekin sujuisi, vaikka työssäkäyvä väkimäärä lisääntyisi.
Jos työpaikkoja ja uusia yrityksiä halutaan Suomeen, miksi rahaa ei käytetä niiden luomiseen? Miksi rahat lapioidaan pois sieltä, minne kilpailukykyisiä yrityksiä voisi syntyä?