Saanen olla eri mieltä?
22.9.2008 4:54
Seuratessani hallituksen puheita mietin hetken, kumpaa minun kannattaisi uskoa, valtiovarainministeri Kataista vai itseäni. Päädyin itseeni. Valtionvarainministerin mielestä lama ei iske Suomeen, omasta mielestäni iskee ja lujasti.
Helsingin pörssin arvosta on tänä vuonna haihtunut sata miljardia euroa, joka on valtion kahden vuoden budjetin kokoinen läjä rahaa. Luulisi sadan miljardin omaisuuden katoamisen vaikuttavan kansalaisten ostovoimaan hieman enemmän kuin muutaman miljardin verokevennykset, vai mitä valtiovarainministeri Katainen?
Suomen teollisuuden viennistä noin puolet suuntautuu Saksaan, Ruotsiin, Venäjälle USA:han ja Britanniaan. Noiden kaikkien maiden omien valtiovarainministereiden mukaan ne ovat taantumassa tai ajautumassa lamaan. Tyhmä kirjailija epäilee varovasti sen vaikuttavan heikentävästi teollisuutemme vientimahdollisuuksiin. Mutta valtiovarainministeri tuntuu sen sijaan uskovan, että taantumasta huolimatta noissa maissa ostetaan ensi vuonna suomalaisia tuotteita entistä enemmän, tai ainakin samaan tahtiin kuin aikaisemminkin?
Vaikka öljyn hinta on keväästä pudonnut, niin sen hinta on edelleen kaksinkertainen vuoden 2007 alun tasoon nähden ja kymmenen prosenttia korkeammalla kuin tämän vuoden alussa. Myös sähkön hinta on tänä vuonna noussut yli kymmenen prosenttia. Kun Suomessa on pakko taloja lämmittää, niin mahtaisiko olla niin, että energiakustannukset ovat syöneet jo etukäteen valtiovarainministerin mainostaman ostovoiman lisäyksen? Kun ruokakin on kallistunut kymmenellä prosentilla, niin valtiovarainministerin ja minun käsitykset ostovoiman kasvusta erkanevat yhä etäämmäksi toisistaan.
En myöskään usko, että Yhdysvaltojen rahoituskriisi on lähelläkään loppua. Olen suursijoittaja George Soroksen kanssa samaa mieltä siitä, että nythän se vasta ralli alkaa. Ei keskuspankki siellä hempeämielisyyttään paria pankkia ja yhtä vakuutuslaitosta pelastanut. Pakon edessä ne sen teki. Jos eivät olisi tehneet, Kiina olisi lopettanut Yhdysvaltion valtionvelan rahoittamisen.
Jos Fannie ja Freddie olisi päästetty konkurssiin, Kiinan valtio olisi hävinnyt 376 miljardia dollaria siinä rytäkässä. Arvatkaa vain, kuinka nopeasti Pekingissä olisi käännetty taalapositiot europositioiksi? Niinpä, jotta kiinalaiset edelleen rahoittaisivat amerikkalaisten velkaantumista, taalakorkoja pitää nostaa, joka ajaa USA:n syvempään taantumaan. Mutta keskuspankin mielestä taantuma on kuitenkin parempi vaihtoehto, kuin koko valtion ajautuminen konkurssiin. Sillä niinhän siinä kävisi, jos kiinalaiset panisivat hanat kiinni, koska amerikkalaisten säästöaste ei riitä oman valtionsa velkojen rahoittamiseen edes muutamaksi kuukaudeksi.
Joten arvoisa valtiovarainministeri. Maailmalla rytisee ja lujaa vielä seuraavat puoli vuotta. Ja se vaikuttaa myös Suomeen. Vaikuttaa, vaikka Siilinjärveltä mitä sanottaisiin.