Median moraali?
12.04.2010 22:51
Toimittajien keskuudessa nostetaan nykyään sankareiksi toimittajia, jotka kertovat saaneensa käsiinsä rikostutkinnan esitutkintamateriaalia. Moinen ihailu on huolestuttavaa. Sekä oikeusvaltion, että toimittajien hartaasti vaaliman lähdesuojan kannalta.
Lain mukaan esitutkintamateriaali on salaista kaikilta osin. Jos asia etenee syytteeseen asti, vasta silloin se muuttuu julkiseksi. Ei edes aina silloinkaan kaikilta osin, koska tuomioistuin voi todeta että materiaalissa on osia, jotka edelleen julistetaan salaiseksi.
Lainsäätäjällä on ollut hyvät ja vankat perusteet salassapidolle. Esitutkinnan aikana poliisilla on käytössään laaja valikoima pakkotoimia, joiden avulla se pystyy hankkimaan mitä tahansa materiaalia, liittyy se tutkittavaan asiaan tai ei. Siksi osa materiaalista voidaan syytteen nostamisen yhteydessä määrätä salassa pidettäväksi. Puhumattakaan siitä, jos syytekynnys ei ylity. Silloin kaikki esitutkinta-aineisto on sellaista, jota poliisilla ei pitäisi lainkaan olla.
Jos maan tavaksi muodostuu se, että esitutkintamateriaalia tulevaisuudessakin jatkuvasti vuodetaan julkisuuteen, se johtaa siihen että poliisin esitutkinnan aikana käyttämiä pakkotoimia on rajattava. Esitutkintamateriaalia vuotavat henkilöt ja niitä julkaisevat mediat haittaavat siis oikeuslaitoksen toimintaa. Tahallisesti, tyhmyyttään tai rahanhimossaan.
Toimittajien lähdesuojan kannalta asia on myös ongelmallinen. Esitutkintamateriaalin vuotaminen on rikoslain 38. pykälän mukaan joko salassapitorikos tai salassapitorikkomus. Toimittaja, joka vaikka vain pyytää materiaalia tai tarjoaa palveluksesta kahvit tai rahaa, voi syyllistyä rikokseen yllyttämiseen. Lähdesuojaan vetoaminen voi siis muuttua toimittajan oman rikoksen peittelyksi. Se ei voi, eikä se pidä olla lähdesuojan tarkoitus, eikä sitä saa sallia.
Niiltä medioilta, jotka käyttävät rikoksella hankittuja tietoja uutisoinnissaan voi aiheellisesti kysyä, millä moraalilla he katsovat olevansa sen jälkeen asemassa, jossa he voivat puolustaa oikeusvaltiota tai toimittajien lähdesuojaa? Tutkivan journalismin tavoitteena tulee olla laillisesti hankittujen tietojen pohjalta tehdyt uutiset. Jos laillisessa uutishankinnassa halutaan suojata lähde, se sallittakoon. Rikollisten suojaamiseen lähdesuojaa ei saa käyttää.
Jotta en itse syyllisty syyttömien mustamaalaamiseen totean, että toimittajat ovat voineet saada viime viikon ”esitutkintamateriaalin liitteet” viranomaisten sijasta tutkinnan kohteena olleelta henkilöltä. Jos niin on asian laita, rehellisyyden nimissä se olisi pitänyt kertoa, vaikka nimen olisikin jättänyt kertomatta ”lähdesuojaan vedoten”. Muuten syyllistettiin aiheettomasti esitutkinnassa mukana olleet viranomaiset. Jos niin on, sekään ei osoita medialta kovin tasokasta moraalia.