Perusasioita
12.01.2009 22:51
Laman torjuntaan tarjotaan Suomessa erilaisia hokkus pokkus lääkkeitä. Poppatohtorit eivät tunnu ymmärtävän, mistä lama johtuu.
Syyllinen ei ole Yhdysvaltain subprime luottokupla, vaikka useat niin uskovat. Syy on se, että investointipankit loivat olemattoman rahan markkinat ohi keskuspankkien. Kun ”rahaa” syntyi tyhjästä, se piti johonkin sijoittaa. Olematon raha nosti osakkeiden ja asuntojen hintoja ja lisäsi kulutuskysyntää yli kuluttajien kulutuskyvyn. ”Vapaa” markkinatalous johti myös siihen, että tuloerot kasvoivat, joskaan eivät ennennäkemättömiin mittoihin, sillä feodaaliyhteiskunnissa ne olivat vielä suuremmat.
Lamaa torjuttaessa on tunnustettava, että maailmanlaajuisesti asuntojen ja osakkeiden hinnat nousivat löysän rahan ansiosta keinotekoisen korkealle eivätkä ne palaa entiselle tasolle, vaikka miten toinen toisiamme elvyttäisimme. Siksi Suomessa ei kannata elvyttää asuntotuotantoa. Jo tällä hetkellä rakennusliikkeillä on varastoissaan myymättömiä asuntoja. Kun tonttimaan ja sen seurauksena asuntojen hinnat asettuvat oikealle tasolle, rakentaminen vilkastuu ilman veronmaksajien tukeakin. Asuntotuotantoa tukemalla vain ylläpidettäisiin liian korkealle nousutta hintatasoa.
Yritysten etujärjestöjen vaatimuksiin yritysten rahoituksen tukemisesta veronmaksajien varoin ei myöskään pidä suostua. Ei terveellä yrityksellä ole vaikeuksia saada rahoitusta. Kannattaa pitää myös mielessä, että laskeva liikevaihto parantaa yrityksen kassavirtaa, sillä pienenevä liikevaihto sitoo vähemmän rahaa saataviin ja vaihto-omaisuuteen. Investointirahaakaan ei tarvita, miksi tuotantoa pitäisi laajentaa, jos tavaraa valmistetaan vähemmän? Terveen yrityksen rahoitustilanne onkin tänä vuonna parempi kuin viime vuonna. Huonoja yrityksiä ei kannata tukea nousu- eikä laskusuhdanteessa.
Tuloerojen revähtäminen, Suomessa lähinnä pääomatulojen ja ansiotulojen erilaisen verokohtelun johdosta, syö kotimaista kulutuskykyä. Miljoonatuloilla ihminen ei pysty mittaansa enempää syömään, eikä käymään sen useammin parturissa kuin pienemmillä tuloilla kituuttava. Isot tuloerot eivät lisää kotimaista kysyntää koska kansantalous on nollasummapeliä, ne vain syövät pienituloisempien kulutusmahdollisuuksia.
Koska valtion elvytystoimet joudutaan tekemään velaksi, eli siirtämällä verotusta tuonnemmaksi, niiden pitää kohdistua vain kohteisiin, joilla parannetaan kansantalouden kilpailukykyä. Vain kilpailukykyä parantavat investoinnit madollistavat myöhemmän verokertymän kasvun, eli siirretyn verotuksen maksamisen. Jos elvytystoimet auttavat yrityksiä ja niiden huippupalkattuja johtajia, olisi kohtuullista nyt samassa rytäkässä korjata verotuksen epäkohta pääomatulojen ja ansiotulojen kohdalta. On kohtuutonta, jos palkanmaksajat maksavat verovaroin elvyttämällä hankittuja pääomatuloja korkeampia veroja tulevaisuudessakin.