”kiitotien päässä on taivaassa reikä” (Edu Kettunen: Lentäjän poika)
07.06.2010 22:51
Muutama asia lentämisessä ihmetyttää. Lentokoneita valmistavat yhtiöt kehittävät koko ajan nopeampia koneita. Luulisi moisen kehitystyön olevan tyyristä, varsinkin kun matkustajan kannalta halvempikin vaihtoehto on olemassa. Nimittäin, mitä nopeammaksi lentokoneet on saatu, sitä hitaammaksi on kehitetty lähtöselvitys. Lentokoneella paikasta toiseen siirtymiseen tarvitaan vuosi vuodelta enemmän aikaa, vaikka asian pitäisi olla päinvastoin. Jos omistaisin lentoyhtiön lentäisin hitaammilla koneilla ja sijoittaisin rahat lähtöselvityksen nopeuttamiseen. Matkustusaika lyhenisi.
Osasyy lähtöselvityksen hitauteen on turvallisuus. Kovin mahtavaa logiikkaa en siitäkään löydä. Lähtöselvityksessä tarkastetaan, ettei matkustajalla ole parin desin käsivoidepurkkia, mutta tarkastuksesta selvittyään hän voi ostaa tax-freestä litratolkulla kuusikymmenprosenttista rommia, joka palaa huomattavasti reippaammalla liekillä kuin Tummeli. Sekään ei ole minulle auennut, miksi koneeseen saa ottaa yhden, mutta ei kahta tupakansytytintä. Kokemukseni mukaan yhdellä saa tarvittaessa syttymään sen minkä kahdellakin.
Kun vihdoin pääsee sisälle lentokoneeseen, käsketään sammuttamaan kännykkä. Sinänsä siinä ei ole mitään pahaa. En todella halua kuunnella kanssamatkustajieni sydänsuruja lentomatkan aikana. Teknistä syytä sammuttamiselle ei ole, sillä vasta neljäntoistatuhannen kännykän yhtäaikainen käyttö samassa koneessa häiritsee koneen elektroniikkaa. Mutta pidetään käyttökielto voimassa, matkustusmukavuuden takia.
Iso koneet maksavat yli sata miljoonaa euroa. Jotta eivät maksaisi enempää, jossain on säästettävä. Sitä en ymmärrä, miksi säästöt kohdistuvat kaikissa koneissa äänentoistoon. En ole lentänyt yhdenkään valmistajan koneella, jossa kaiuttimet eivät särkisi kuulutuksia. Luulisi sadan miljoonan liikennevälineeseen saavan kunnon äänentoiston, kun autoissakin on kelvolliset kaiuttimet joka nurkassa. Kannattaisiko matkustusmukavuuden lisäämiseksi harkita kuulutusten lopettamista tai kovaäänisten vaihtoa? Kun kuulutuksien informaatio ei usein lentävälle ole kovin merkittävää. Koneet lentävät edelleen kymmenessätuhannessa metrissä, jossa ulkoilman lämpötila on aina miinus viisikymmentäviisi.
Suomesta ei pääse maata pitkin muualle kuin itään. Siksi on hyvä, että täältä pääsee muihin ilmansuuntiin lentäen. Elinkeinoelämän kannalta itää riittää tuhansia kilometrejä, joten lennot siihenkin suuntaan ovat perusteltuja. Harvalla vientimiehellä kestää hartiat kaasutella Harrikalla 6 500 kilometriä kuoppaisia teitä pitkin Pekingiin. Aikaakin edestakaiseen matkaan pitäisi varata pari kuukautta, eikä satulalaukkuihin mahdu kovin isoja näytekappaleita.
Vaikka lentokoneet ja lentoasemat muuttuvat koko ajan, jotain tuttua ja turvallista lentämisessä kuitenkin on. Finnairin lentoemännät vaikuttavat kaikki tutuilta. Heillä onkin lentämisestä yhtä pitkä omakohtainen kokemus kuin minulla.