Luovaa ajattelua
01.03.2010 22:51
Asioita voi tehdä toisinkin. Tässä muutama ehdotus.
Jos valtio sijoittaisi jokaisen tänä vuonna syntyvän lapsen puolesta ensimmäisen vuoden lapsilisät indeksirahastoon, lapsen ei tarvitsi olla huolissaan eläkepommista. Ei, jos osakkeiden hintakehitys on tästä eteenpäin sama, mikä se on ollut keskimäärin viimeisen viidenkymmenen vuoden ajan. Olettaen, että eläkeikä lapsen kohdalla on 67 vuotta ja hän saa vasta tuolloin nostaa valtion hänen puolestaan sijoittaman summan, ensimmäisen elinvuoden lapsilisät olisivat kasvaneet yli 200 000 euroksi. Ei tietenkään mikään mahtisumma, mutta hieman rattoa silläkin saa eläkepäiviin.
Jos valtio hallinnoisi noita rahoja sijoittaen vain kotimaisiin osakkeisiin, rahastolla olisi sijoitusvaroja ensimmäisen sijoittajalapsen jäädessä eläkkeelle satoja miljardeja. Jonkinlainen vaikutus silläkin voisi olla kansantalouden kehittymiseen. Niille, jotka ihmettelevät, paljonko järjestelmä maksaisi, voin kertoa että noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Iso summa, mutta toisaalta melko tarkkaan saman suuruinen, joka nyt annetaan puolueille puoluetukena ja muina avustuksina. Ihan vaan tavallisena veronmaksajana mietin, että kumpi tapa käyttää tuo summa olisi kansantalouden kannalta kannattavampaa?
Gordon Brown, Britannian pääministeri, kutsui Tim Berners-Leen, world wide webin kehittäjän, lounaalle ja kysyi, miten Britannia voisi parhaiten hyödyntää internettiä. Tim vastasi: ”Laittakaa kaikki julkinen tieto nettiin.” Päinvastoin kuin mitä suomalainen poliitikko olisi tehnyt, Gordon Brown päätti tehdä niin. Vähitellen kaikki julkinen tieto, joka ei sisällä henkilötietoja tai strategisista syistä salattavaa tietoa siirretään Britanniassa kaikkien saataville ilmaiseksi.
Sen seurauksena on jo syntynyt useita hyödyllisiä sovelluksia nopeasti, ilman raskaita tarjouspyyntöjä ja ilman veronmaksajien rahoja. Kun Suur-Lontoon alueella tapahtuneiden polkupyöräonnettomuuksien tapahtumapaikat julkaistiin, kahdessa vuorokaudessa tarjolla oli innokkaan harrastajan tekemä kartta, jonne onnettomuuspaikat oli laitettu. Lisäksi tarjolla on ehdotus turvallisesta ja nopeasta reitistä, jolla vaarallisen paikan pystyy kiertämään.
Kun Lontoon vuorokautisista liikennevirroista julkaistiin tiedot, alta viikon oli tarjolla sovellus joka auttoi ihmisiä suunnittelemaan optimaalisen reitin kotoa töihin ja takaisin. Kartan aiheuttamat muutokset liikennevirrassa päivittyvät joka päivä, joten aamulla pystyy tarkistamaan kuinka moni muu on keksinyt eilisen reitin ja onko liikennevirta muuttunut niin paljon, että kannattaa valita uusi reitti. Pari päivää myöhemmin sovellukseen liitettiin julkisen liikenteen tiedot, jolloin ihmiset pystyivät vertaamaan työmatkan kestoa omalla autolla kulkien siihen, olisiko julkinen sittenkin nopeampi.
Reittikarttaan yhdistettiin viikkoa myöhemmin tilasto asuntojen hinnoista, jolloin uutta asuntoa etsivät ihmiset pystyvät arvioimaan miten muutto vaikuttaisi päivittäiseen työmatkaan kulutettuun aikaan.
Voisiko Suomessakin joku olla luova?